Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Miten kertoa tuttavalleni kohteliaasti, että arvelen hänen olevan autisti?

Sain lukijapalautteena tällaisen kysymyksen, jossa oli ainesta blogipostaukseksi. ”Ystäväni/työkaverini/tapaamani ihminen N näyttää olevan ilmiselvä autisti, ja koska itse olen hyötynyt paljon siitä, että sain tietää olevani autisti, mietin voisiko N myös hyötyä tällaisesta tiedosta. Miten voisin tungettelematta ja muutenkin eettisesti ja kunnioittavasti ja asiallisesti ottaa asian esille?” Tämä onkin hyvä kysymys. Autistit ovat prosenteissa mitattavan […]

Lue lisää

Aistiystävällisiltä uimarannoilta aistiystävälliseen maailmaan

Somessa on hyvää vauhtia lämpenemässä keskustelu siitä, pitäisikö joidenkin uimarantojen olla aistiystävällisiä. Keskustelu lähti käyntiin siitä, että eräs twitteristi heitti ilmoille toiveen lapsivapaista uimarannoista, mutta laajempi aistiystävällisyys nousi pian esille. Moni on kysynyt, miksi juuri lasten tuottamat äänet ovat ongelma? Miksi ei [kova ääni X] Lyhyt vastaus: No kyllä sekin on ongelma. Hyvä vastaus: Olemme […]

Lue lisää

Autistien työelämähaasteita havainnollistettuna DALL-E:n avulla

Innostuin sitten twittermutuaalin inspiroimana kysymään kaikkien uudelta suosikkilelulta, DALL-E:lta, mikä on sen näkemys ”autistisesta konsultista”. Vastaus: Tähän onkin ympätty hienosti kaikki stereotyyppiset, virheelliset, vanhentuneisiin ennakkoluuloihin perustuneet kliseet autisteista. Mutta missä on ”konsultti”? Kysyin sitäkin erikseen. DALL-E:n mielestä ”konsultti ” näyttää tältä: Ja näin alkaakin valjeta se, miksi autistien työttömyys on tavattoman korkea koulutustasosta riippumatta (ks.esim, […]

Lue lisää

Kamutaskuja ja rinnakkaispuhetta: miten autistit ystävystyvät

Autistityypillisestä sosiaalisuudesta ja ystävystymisestä on viime aikoina keskusteltu autistiyhteisössä. Vanhat, sitkeät myytit siitä että autistit olisivat luonteeltaan erakkoja tai vaikeita, ikäviä ihmisiä joiden ystävä kukaan ei halua olla, ovat nimenomaan myyttejä. Neurotyyppien välinen empatiakuilu (Milton 2012) sen sijaan on totinen tosi, ja se vaikeuttaa autistien ja neurotyypillisten välistä sosiaalista kanssakäymistä ja ystävyyttä. Kuten Milton toteaa, […]

Lue lisää

Blogivieras: Aida A:n puhe eduskunnan nepsyverkoston avajaisissa

Autismiaktivisti Aida A. edusti autisteja eduskunnan nepsyverkoston avajaisissa. Kaiao sai luvan julkaista hänen tilaisuudessa pitämänsä erinomaisen puheen autistien ajankohtaisista ongelmista yhteiskunnassa. Nepsyverkoston perustaminen on vahva signaali siitä, että neurovähemmistön olemassaoloon ollaan heräämässä, samoin kuin siihen, että olemme tähän asti ollut yhteiskunnassa marginaaliin työnnetty, hiljennetty väliinputoajaryhmä. Aidan kaltaiset aktivistit ovat kuitenkin tekemässä muutosta. Aida vaikuttaa myös […]

Lue lisää

Vieraskirjoitus Vatesin blogissa

Tämän päivän blogikirjoitus on poikkeuksellisesti saatavilla vain suomeksi. Näin siksi, että se on vieraskirjoitus Vatesin blogissa. Autismipiirteiden huomioiminen työelämässä on todellakin varsin helppoa, ja tärkeintä on halu olla inklusiivinen työyhteisö. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että autistit eivät hoidu muiden vähemmistöjen siivellä sen enempää kuin muutkaan, joten autismi- ja aistiystävällisyyteen on kiinnitettävä erikseen huomiota. Jos tämä […]

Lue lisää

Autismihäpeästä, neurotyypillisestä erityisyydestä ja Takiwatangan maantieteestä

Hyvää tarkoittavat neurotyypilliset kertovat usein mielellään empaattisella äänellä, ettei autismia tarvitse hävetä. Minä aina mietin, kenelle he tätä kertovat? Eivät ensisijaisesti ainakaan autisteille. Autistien on nimittäin jo määritelmällisesti hieman vaikea tuntea sen tyyppistä epämääräistä, eksistentiaalista häpeää, joka näyttäisi olevan neurotyypillisessä elämässä tärkeä toimintaa ohjaava motivaatio. Ihmiset, jotka ovat jatkuvasti huolissaan siitä, mitä muut mahtavat heistä […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää