Perheensisäinen empatiakuilu iskee neurovähemmistön lapsiin

Neurovähemmistön lasten rasittavuudesta on nykyään ihan poliittisesti korrektia avautua julkisuuteen. Niin tekeminen kuulemma peräti auttaa ymmärtämään perheiden haasteita, saamaan apua ja edistää vanhempien jaksamista. Vähän lapsen kustannuksella, mutta tarkoitus pyhittää ja niin edelleen. En sano, etteikö enemmistöön kuuluvalla vanhemmalla voisi olla rankkaa. Mutta sanon, että enemmistöön identifioituvat voisivat vähän miettiä empatian ja lapsen kenkiin asettumisen […]

Lue lisää

Autistien ohittaminen on maan tapa

Moni autisti on kritisoinut Kirjolla-sarjaa sen ilmestymisestä lähtien. Itse en ole ehtinyt työkiireiltä siihen juuri osallistua. Korjataan tämä puute nyt. Vähemmistön jäsenten sarjasta antama perusteltu kritiikkihän ei estänyt sarjan tuottajia pokkaamasta Vuoden viestintäteko-palkintoa. Se ei estänyt Yleä ja sarjan tekijöitä hehkuttamasta sarjaa ”autismitietoisuuden levittäjänä” ja ”yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä” sellaisella innolla, että realitykin vaihtui lennosta dokumentiksi […]

Lue lisää

Kaiao Helsingin Sanomissa

Team Autistit pääsivät taas maailmankorjaushommiin, tarkemmin sanoen Marjut Ollitervo eli somessa säkenöivä @cyclite, sekä minä & Kaiao. Toki jutun loppupuolelle on löytynyt taas pari nentistisempää ääntä demonstroimaan sitä, että autistien tukitarpeen takana piilee pitkälti se, että enemmistö haluaa välttämättä syrjiä erilaisuutta ja pakottaa neurovähemmistön omaan muottiinsa. Allistia mietityttää myös, tarvitaanko autismidiagnoosia, jos se ei vaikuta […]

Lue lisää

Kaiao tänään YLEllä, asiaa Aistiopastuksesta ja inkluusiosta työelämässä

Linkki artikkeliin tässä!

Lue lisää

Entä jos elämäsi rakkaus olisi autisti?

Tämä kirjoitus on vastineeni Helsingin Sanomien vastajulkaistuun* juttuun autismista. Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi (pikatesti: korvaa jutun autismi/autisti -sana sanalla romani tai juutalainen ja katso, miltä näyttää.) Asiaan kuuluu, että jutun autisti oli se, joka kehdattiin kuvailla empatiaa vailla olevaksi. Aasientuntijana […]

Lue lisää

Miksi autismia ei pitäisi nähdä vammaisuutena (ainakaan toistaiseksi)

“Mitä vikaa on autismin ymmärtämisessä vammaisuutena?” Tämä on hyvä ja yleinen kysymys! Monet autistitkin kokevat olevansa vammaisia ja osa vammaisyhteisöä. He eivät ole myöskään väärässä, jo siksikin, että autismipiirteet ja olosuhteet, joissa autistiset ihmiset elävät ovat hyvin vaihtelevia. On vain luonnollista, että se näkyy eletyssä kokemuksessa. Toiset, itseni mukaan lukien, ajattelevat että asia on paljon […]

Lue lisää

Intensiiviset sisämaailmamme

Silloin kun autisteja ei syytetä tunteettomiksi ja ”robottimaisiksi” johtuen siitä että hiljainen tai epätavanomainen kehonkielemme on erehdytty tulkitsemaan emotionaalisen kapasiteetin puutteeksi, meitä syytetään helposti siitä että olemme jotenkin liikaa. Liian intensiivisiä. Liian keskittyneitä erityismielenkiinnon kohteisiimme. Liian perinpohjaisia. Liian innokkaita puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Mielipiteemme ovat liian vahvoja, ja olemme ylipäätään jotenkin raskaita. Joskus […]

Lue lisää

Kesyyntyvä kaaos

Tunteiden kanssa kamppaileminen on inhimillistä. Kamppaileminen vahvojen mutta epämääräisten, outojen ja vaikeasti sanoitettavien tunteiden kanssa on autismityypillistä. Koemme usein tuntevamme jotenkin väärin ja tavalla, jota muut eivät ymmärtäisi. Huolelle on hyvät syyt. Monet uskovat edelleen, että autistit ovat tunnevammaisia jotka eivät koe tunteita, tai ainakaan syviä tunteita. Myyttiin autistien kyvyttömyydestä rakastaa törmää yhä surullisen usein. […]

Lue lisää

Vieraskirjoitus EBENin blogissa

Kävin kirjoittamassa vierailupostauksen monimuotoisuuden merkityksestä sosiaalisen ekologian näkökulmasta EBENin blogissa. Tässä linkki, olkaa hyvät! https://www.eben-net.fi/blogi/sosiaalisen-ekologian-nakokulma-mon/

Lue lisää

Miksi jotkut autistit välttävät katsekontaktia?

Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]

Lue lisää