Miksi jotkut autistit välttävät katsekontaktia?

Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]

Lue lisää

Autismi ei ole neuropsykiatrinen haaste

Mediassa on näköjään tullut tavaksi vältellä A-sanoja käyttämällä termiä ”neuropsykiatrinen haaste/vaikeus/pulma”. Ilmeisesti ajatellaan, että se kuulostaa ystävällisemmälle kuin kehityshäiriöstä puhuminen. Se ajatus on kyllä jäänyt puolitiehen. Esimerkiksi autismi ei ole haaste, pulma eikä vaikeus yhtään sen enempää kuin se on sairaus, vamma tai vika. Kun autismiin viitataan ”haasteena”, se kehystetään edelleen kielteisen kautta eikä kukaan […]

Lue lisää

Kolme ennakkoluuloa autismista, kumottuna

Elon Muskin Twitter-kauppojen ympärillä pyörivä draama herättää keskustelua siitä, kuinka paljon ihmisen huonoa tai käsittämätöntä ja poukkoilevaa käytöstä voi selittää hänen autismillaan. Lyhyt vastaus: ei sen enempää kuin neurotyypillisyys selittää neurotyypillisen henkilön huonoa käytöstä. Muun väittäminen on nentismiä. Erityisen inha tämä nimenomainen nentismin laji on yleisyytensä takia. Ei voida sanoa, että nentististen asenteiden kupliminen pintaan […]

Lue lisää

Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää

3 hyödyllistä kysymystä luotettavan autismiosaamisen tunnistamiseen

Autismista on nykyään saatavilla suhteellisen paljon informaatiota suhteellisen helposti. Ongelmana on tiedon laatu. Liikkeellä on paljon informaatiota -mukaanlukien akateemista tutkimusta- joka kertoo enemmän liikkeellelaskijoidensa ennakkoluuloista ja tulkinnoista kuin autismin todellisuudesta. Osa tästä informaatiosta perustelee toimintaa, joka on autisteille suoranaista kärsimystä aiheuttavaa tai muuten eettisesti ongelmallista. Mutta miten voimme erottaa luotettavan tiedon informaatiohötön ja suoranaisen disinformaation […]

Lue lisää

Autismipiirrepiilosilla

Termiin ”autismipiirteiden piilottaminen” törmää etenkin naisten autismista puhuttaessa säännöllisesti. Voitaisiin olla törmäämättäkin, sillä termi on monella tapa kehno kuvaus ilmiölle, josta se yrittää kertoa. Ensinnäkin ”piilottamisesta” puhuminen viittaa tahallisuuteen. Yleensä autistisessa maskaamisessa ei ole kyse tahallisuudesta, tai ainakaan aidosta valinnasta. Autismityyppisen erilaisuuden esiintuominen on yhteiskunnassamme sanktioitu paikoitellen hyvinkin vahvasti, mikä tarkoittaa, että maskaamiseen painostetaan, ja […]

Lue lisää

Nentismi autistien tukipalveluissa

Muokkaus: Tässä kirjoituksessa käytettiin alunperin termiä ”ableismi”. Kaiao kuitenkin pyrkii puhumaan autismista parhain mahdollisin termein. Ableismin neurovähemmistöön kohdistuva muoto on nentismi. Muokkauksessa artikkelin termi ”ableismi on muutettu nentismiksi, ja lisäksi termien ero on selitetty. Kuten kaikki autistien kanssa työskentelevät jo varmasti tietävätkin, ableismiksi kutsutaan syrjintää, jossa ihmisiä syrjitään ja pidetään vähempiarvoisina vammaisuuden perusteella. Neurovähemmistöön kohdistuu […]

Lue lisää

Autismi ei ole ruma sana

Julkiautistiksi ryhdyttyäni olen saanut huomata, että ihmisten on joskus todella hankalaa suhtautua autismiin. Siis sanaan ”autismi”. Sitä yritetään korvata käyttämällä sellaisia kiertoilmaisuja kuin ”vika”, ”vamma”, ”sairaus” ja ”rajoite” -joissa on noin alkajaisiksi se vika, että ne eivät ole autismin synonyymejä, eivät sitten alkuunkaan. Seuraava kiertoilmaisujen ongelma on, että ne ovat ilmiselvän arvottavia. Voitaisiinko sopia, että […]

Lue lisää