Toimintakykyä tukeva käyttäytyminen

Autismityypillistä käyttäytymistä kuvataan usein rajoittuneeksi ja jäykäksi, jopa pakonomaiseksi. Tämä valaisee hyvin sitä, miten autismi voi näyttää ulospäin aivan toisenlaiselta kuin se tuntuu ihmisestä itsestään. En ole tavannut tähän mennessä vielä yhtään autistia, joka kuvailisi autistista käyttäytymistään, rakkaita rutiinejaan tai vaalimaansa järjestystä näin kielteisesti. Kyseessä on selkeä valtaväestön harhaluulo, jonka hiljaisena taustaoletuksena on ajatus siitä, […]

Lue lisää

Neurovähemmistön lapset ovat palvelujärjestelmän väliinputoajia

#KaiaoValvoo täällä taas! Tällä kertaa tartun aiheeseen, josta postasinkin jo LinkedInin puolella (löydyn sieltä @ReimanSaara). Selvästikin tämä kuitenkin on teema, joka ansaitsee puuttumisen mahdollisimman näkyvästi. Yle uutisoi siitä, että lastensuojelun hoidettavaksi kaatuu tällä hetkellä lapsia, jotka tosiasiassa tarvitsisivat terveydenhuollon apua. Neurovähemmistön lasten joutuminen lastensuojelun toimenpiteiden, mukaan lukien sijoitus kodin ulkopuolelle, on hälyttävän yleistä. Todellinen ongelma ei kuitenkaan […]

Lue lisää

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu oikeudesta kohtuullisiin mukautuksiin

Seuraavan toivepostauksen aika! Sain alerttia siitä, että Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on tehnyt päätöksen, jolla on autisteille erityistä merkitystä. Tarvitsemamme kohtuulliset mukautuksethan ovat usein pieniä asioita, kuten ratkaisun kohteena olleessa tilanteessa. Ehkä juuri siksi että ne ovat palveluntarjoajien näkökulmasta pieniä asioita, ne on myös helppo kieltää meiltä. Meille kysymys ei kuitenkaan ole pikkujutuista vaan pahimmillaan ilman […]

Lue lisää

Mikä ihmeen autigender?

Minulla on nyt jonossa muutama lukijoilta tullut postaustoive. Toiveiden toteuttamisessa voi joskus vähän kestää, mutta hyvin tervetulleita ne ovat silti. Kuten kaikki mitä Kaiaolla tehdään, blogikin pyrkii palvelemaan todellisten ihmisten todellisia tarpeita. Aloitetaan siis vanhimmasta! Autigenderin määritelmä on yksinkertainen mutta jotenkin vaikeasti avautuva. Autigender tarkoittaa sitä, että henkilö kokee autismin vaikuttavan sukupuolikokemukseensa niin olennaisesti, että […]

Lue lisää

Perheensisäinen empatiakuilu iskee neurovähemmistön lapsiin

Neurovähemmistön lasten rasittavuudesta on nykyään ihan poliittisesti korrektia avautua julkisuuteen. Niin tekeminen kuulemma peräti auttaa ymmärtämään perheiden haasteita, saamaan apua ja edistää vanhempien jaksamista. Vähän lapsen kustannuksella, mutta tarkoitus pyhittää ja niin edelleen. En sano, etteikö enemmistöön kuuluvalla vanhemmalla voisi olla rankkaa. Mutta sanon, että enemmistöön identifioituvat voisivat vähän miettiä empatian ja lapsen kenkiin asettumisen […]

Lue lisää

Autistien ohittaminen on maan tapa

Moni autisti on kritisoinut Kirjolla-sarjaa sen ilmestymisestä lähtien. Itse en ole ehtinyt työkiireiltä siihen juuri osallistua. Korjataan tämä puute nyt. Vähemmistön jäsenten sarjasta antama perusteltu kritiikkihän ei estänyt sarjan tuottajia pokkaamasta Vuoden viestintäteko-palkintoa. Se ei estänyt Yleä ja sarjan tekijöitä hehkuttamasta sarjaa ”autismitietoisuuden levittäjänä” ja ”yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä” sellaisella innolla, että realitykin vaihtui lennosta dokumentiksi […]

Lue lisää

Entä jos elämäsi rakkaus olisi autisti?

Tämä kirjoitus on vastineeni Helsingin Sanomien vastajulkaistuun* juttuun autismista. Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi (pikatesti: korvaa jutun autismi/autisti -sana sanalla romani tai juutalainen ja katso, miltä näyttää.) Asiaan kuuluu, että jutun autisti oli se, joka kehdattiin kuvailla empatiaa vailla olevaksi. Aasientuntijana […]

Lue lisää

Miksi autismia ei pitäisi nähdä vammaisuutena (ainakaan toistaiseksi)

“Mitä vikaa on autismin ymmärtämisessä vammaisuutena?” Tämä on hyvä ja yleinen kysymys! Monet autistitkin kokevat olevansa vammaisia ja osa vammaisyhteisöä. He eivät ole myöskään väärässä, jo siksikin, että autismipiirteet ja olosuhteet, joissa autistiset ihmiset elävät ovat hyvin vaihtelevia. On vain luonnollista, että se näkyy eletyssä kokemuksessa. Toiset, itseni mukaan lukien, ajattelevat että asia on paljon […]

Lue lisää

Intensiiviset sisämaailmamme

Silloin kun autisteja ei syytetä tunteettomiksi ja ”robottimaisiksi” johtuen siitä että hiljainen tai epätavanomainen kehonkielemme on erehdytty tulkitsemaan emotionaalisen kapasiteetin puutteeksi, meitä syytetään helposti siitä että olemme jotenkin liikaa. Liian intensiivisiä. Liian keskittyneitä erityismielenkiinnon kohteisiimme. Liian perinpohjaisia. Liian innokkaita puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Mielipiteemme ovat liian vahvoja, ja olemme ylipäätään jotenkin raskaita. Joskus […]

Lue lisää

Miksi jotkut autistit välttävät katsekontaktia?

Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]

Lue lisää