Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Miten kertoa tuttavalleni kohteliaasti, että arvelen hänen olevan autisti?

Sain lukijapalautteena tällaisen kysymyksen, jossa oli ainesta blogipostaukseksi. ”Ystäväni/työkaverini/tapaamani ihminen N näyttää olevan ilmiselvä autisti, ja koska itse olen hyötynyt paljon siitä, että sain tietää olevani autisti, mietin voisiko N myös hyötyä tällaisesta tiedosta. Miten voisin tungettelematta ja muutenkin eettisesti ja kunnioittavasti ja asiallisesti ottaa asian esille?” Tämä onkin hyvä kysymys. Autistit ovat prosenteissa mitattavan […]

Lue lisää

Autistien työelämähaasteita havainnollistettuna DALL-E:n avulla

Innostuin sitten twittermutuaalin inspiroimana kysymään kaikkien uudelta suosikkilelulta, DALL-E:lta, mikä on sen näkemys ”autistisesta konsultista”. Vastaus: Tähän onkin ympätty hienosti kaikki stereotyyppiset, virheelliset, vanhentuneisiin ennakkoluuloihin perustuneet kliseet autisteista. Mutta missä on ”konsultti”? Kysyin sitäkin erikseen. DALL-E:n mielestä ”konsultti ” näyttää tältä: Ja näin alkaakin valjeta se, miksi autistien työttömyys on tavattoman korkea koulutustasosta riippumatta (ks.esim, […]

Lue lisää

Kamutaskuja ja rinnakkaispuhetta: miten autistit ystävystyvät

Autistityypillisestä sosiaalisuudesta ja ystävystymisestä on viime aikoina keskusteltu autistiyhteisössä. Vanhat, sitkeät myytit siitä että autistit olisivat luonteeltaan erakkoja tai vaikeita, ikäviä ihmisiä joiden ystävä kukaan ei halua olla, ovat nimenomaan myyttejä. Neurotyyppien välinen empatiakuilu (Milton 2012) sen sijaan on totinen tosi, ja se vaikeuttaa autistien ja neurotyypillisten välistä sosiaalista kanssakäymistä ja ystävyyttä. Kuten Milton toteaa, […]

Lue lisää

Autismihäpeästä, neurotyypillisestä erityisyydestä ja Takiwatangan maantieteestä

Hyvää tarkoittavat neurotyypilliset kertovat usein mielellään empaattisella äänellä, ettei autismia tarvitse hävetä. Minä aina mietin, kenelle he tätä kertovat? Eivät ensisijaisesti ainakaan autisteille. Autistien on nimittäin jo määritelmällisesti hieman vaikea tuntea sen tyyppistä epämääräistä, eksistentiaalista häpeää, joka näyttäisi olevan neurotyypillisessä elämässä tärkeä toimintaa ohjaava motivaatio. Ihmiset, jotka ovat jatkuvasti huolissaan siitä, mitä muut mahtavat heistä […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää

3 hyödyllistä kysymystä luotettavan autismiosaamisen tunnistamiseen

Autismista on nykyään saatavilla suhteellisen paljon informaatiota suhteellisen helposti. Ongelmana on tiedon laatu. Liikkeellä on paljon informaatiota -mukaanlukien akateemista tutkimusta- joka kertoo enemmän liikkeellelaskijoidensa ennakkoluuloista ja tulkinnoista kuin autismin todellisuudesta. Osa tästä informaatiosta perustelee toimintaa, joka on autisteille suoranaista kärsimystä aiheuttavaa tai muuten eettisesti ongelmallista. Mutta miten voimme erottaa luotettavan tiedon informaatiohötön ja suoranaisen disinformaation […]

Lue lisää

Nentismi autistien tukipalveluissa

Muokkaus: Tässä kirjoituksessa käytettiin alunperin termiä ”ableismi”. Kaiao kuitenkin pyrkii puhumaan autismista parhain mahdollisin termein. Ableismin neurovähemmistöön kohdistuva muoto on nentismi. Muokkauksessa artikkelin termi ”ableismi on muutettu nentismiksi, ja lisäksi termien ero on selitetty. Kuten kaikki autistien kanssa työskentelevät jo varmasti tietävätkin, ableismiksi kutsutaan syrjintää, jossa ihmisiä syrjitään ja pidetään vähempiarvoisina vammaisuuden perusteella. Neurovähemmistöön kohdistuu […]

Lue lisää