Entä jos elämäsi rakkaus olisi autisti?

Tämä kirjoitus on vastineeni Helsingin Sanomien vastajulkaistuun* juttuun autismista. Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi (pikatesti: korvaa jutun autismi/autisti -sana sanalla romani tai juutalainen ja katso, miltä näyttää.) Asiaan kuuluu, että jutun autisti oli se, joka kehdattiin kuvailla empatiaa vailla olevaksi. Aasientuntijana […]

Lue lisää

Miksi autismia ei pitäisi nähdä vammaisuutena (ainakaan toistaiseksi)

“Mitä vikaa on autismin ymmärtämisessä vammaisuutena?” Tämä on hyvä ja yleinen kysymys! Monet autistitkin kokevat olevansa vammaisia ja osa vammaisyhteisöä. He eivät ole myöskään väärässä, jo siksikin, että autismipiirteet ja olosuhteet, joissa autistiset ihmiset elävät ovat hyvin vaihtelevia. On vain luonnollista, että se näkyy eletyssä kokemuksessa. Toiset, itseni mukaan lukien, ajattelevat että asia on paljon […]

Lue lisää

Blogivieras: Autistiystävällinen joulu

Jos joulunalusaika ja joulunpyhät ovat neurotyypillisellekin helposti kuormittavaa aikaa, niin autisteihin tämä pätee helposti moninkertaisesti. Autistiäiti Riina Vallin kokosi listan hyviä vinkkejä autistiystävälliseen joulunviettoon. Jokainen autisti ja jokainen perhe ovat omanlaisiaan, mutta jos jokin tuntuu tuottavan pulmia, syyt löytyvät todennäköisesti liiallisen kuormittavuuden suunnalta. Kaiao kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa […]

Lue lisää

Autismi ei ole neuropsykiatrinen haaste

Mediassa on näköjään tullut tavaksi vältellä A-sanoja käyttämällä termiä ”neuropsykiatrinen haaste/vaikeus/pulma”. Ilmeisesti ajatellaan, että se kuulostaa ystävällisemmälle kuin kehityshäiriöstä puhuminen. Se ajatus on kyllä jäänyt puolitiehen. Esimerkiksi autismi ei ole haaste, pulma eikä vaikeus yhtään sen enempää kuin se on sairaus, vamma tai vika. Kun autismiin viitataan ”haasteena”, se kehystetään edelleen kielteisen kautta eikä kukaan […]

Lue lisää

Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Kamutaskuja ja rinnakkaispuhetta: miten autistit ystävystyvät

Autistityypillisestä sosiaalisuudesta ja ystävystymisestä on viime aikoina keskusteltu autistiyhteisössä. Vanhat, sitkeät myytit siitä että autistit olisivat luonteeltaan erakkoja tai vaikeita, ikäviä ihmisiä joiden ystävä kukaan ei halua olla, ovat nimenomaan myyttejä. Neurotyyppien välinen empatiakuilu (Milton 2012) sen sijaan on totinen tosi, ja se vaikeuttaa autistien ja neurotyypillisten välistä sosiaalista kanssakäymistä ja ystävyyttä. Kuten Milton toteaa, […]

Lue lisää

Vieraskirjoitus Vatesin blogissa

Tämän päivän blogikirjoitus on poikkeuksellisesti saatavilla vain suomeksi. Näin siksi, että se on vieraskirjoitus Vatesin blogissa. Autismipiirteiden huomioiminen työelämässä on todellakin varsin helppoa, ja tärkeintä on halu olla inklusiivinen työyhteisö. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että autistit eivät hoidu muiden vähemmistöjen siivellä sen enempää kuin muutkaan, joten autismi- ja aistiystävällisyyteen on kiinnitettävä erikseen huomiota. Jos tämä […]

Lue lisää

Autismihäpeästä, neurotyypillisestä erityisyydestä ja Takiwatangan maantieteestä

Hyvää tarkoittavat neurotyypilliset kertovat usein mielellään empaattisella äänellä, ettei autismia tarvitse hävetä. Minä aina mietin, kenelle he tätä kertovat? Eivät ensisijaisesti ainakaan autisteille. Autistien on nimittäin jo määritelmällisesti hieman vaikea tuntea sen tyyppistä epämääräistä, eksistentiaalista häpeää, joka näyttäisi olevan neurotyypillisessä elämässä tärkeä toimintaa ohjaava motivaatio. Ihmiset, jotka ovat jatkuvasti huolissaan siitä, mitä muut mahtavat heistä […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää