Kamutaskuja ja rinnakkaispuhetta: miten autistit ystävystyvät

Autistityypillisestä sosiaalisuudesta ja ystävystymisestä on viime aikoina keskusteltu autistiyhteisössä. Vanhat, sitkeät myytit siitä että autistit olisivat luonteeltaan erakkoja tai vaikeita, ikäviä ihmisiä joiden ystävä kukaan ei halua olla, ovat nimenomaan myyttejä. Neurotyyppien välinen empatiakuilu (Milton 2012) sen sijaan on totinen tosi, ja se vaikeuttaa autistien ja neurotyypillisten välistä sosiaalista kanssakäymistä ja ystävyyttä. Kuten Milton toteaa, […]

Lue lisää

Blogivieras: Aida A:n puhe eduskunnan nepsyverkoston avajaisissa

Autismiaktivisti Aida A. edusti autisteja eduskunnan nepsyverkoston avajaisissa. Kaiao sai luvan julkaista hänen tilaisuudessa pitämänsä erinomaisen puheen autistien ajankohtaisista ongelmista yhteiskunnassa. Nepsyverkoston perustaminen on vahva signaali siitä, että neurovähemmistön olemassaoloon ollaan heräämässä, samoin kuin siihen, että olemme tähän asti ollut yhteiskunnassa marginaaliin työnnetty, hiljennetty väliinputoajaryhmä. Aidan kaltaiset aktivistit ovat kuitenkin tekemässä muutosta. Aida vaikuttaa myös […]

Lue lisää

Vieraskirjoitus Vatesin blogissa

Tämän päivän blogikirjoitus on poikkeuksellisesti saatavilla vain suomeksi. Näin siksi, että se on vieraskirjoitus Vatesin blogissa. Autismipiirteiden huomioiminen työelämässä on todellakin varsin helppoa, ja tärkeintä on halu olla inklusiivinen työyhteisö. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että autistit eivät hoidu muiden vähemmistöjen siivellä sen enempää kuin muutkaan, joten autismi- ja aistiystävällisyyteen on kiinnitettävä erikseen huomiota. Jos tämä […]

Lue lisää

Autismihäpeästä, neurotyypillisestä erityisyydestä ja Takiwatangan maantieteestä

Hyvää tarkoittavat neurotyypilliset kertovat usein mielellään empaattisella äänellä, ettei autismia tarvitse hävetä. Minä aina mietin, kenelle he tätä kertovat? Eivät ensisijaisesti ainakaan autisteille. Autistien on nimittäin jo määritelmällisesti hieman vaikea tuntea sen tyyppistä epämääräistä, eksistentiaalista häpeää, joka näyttäisi olevan neurotyypillisessä elämässä tärkeä toimintaa ohjaava motivaatio. Ihmiset, jotka ovat jatkuvasti huolissaan siitä, mitä muut mahtavat heistä […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Demonizing Autism, Dehumanizing Autists

A common and very harmful prejudice against autistic people is, that we are really unpleasant, rude and annoying people. Many people believe that we are difficult to like and almost impossible to love. Knowing this places autists between a rock and a hard place when pondering, whether to disclose autism and face all the prejudice […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää

3 hyödyllistä kysymystä luotettavan autismiosaamisen tunnistamiseen

Autismista on nykyään saatavilla suhteellisen paljon informaatiota suhteellisen helposti. Ongelmana on tiedon laatu. Liikkeellä on paljon informaatiota -mukaanlukien akateemista tutkimusta- joka kertoo enemmän liikkeellelaskijoidensa ennakkoluuloista ja tulkinnoista kuin autismin todellisuudesta. Osa tästä informaatiosta perustelee toimintaa, joka on autisteille suoranaista kärsimystä aiheuttavaa tai muuten eettisesti ongelmallista. Mutta miten voimme erottaa luotettavan tiedon informaatiohötön ja suoranaisen disinformaation […]

Lue lisää

Autismipiirrepiilosilla

Termiin ”autismipiirteiden piilottaminen” törmää etenkin naisten autismista puhuttaessa säännöllisesti. Voitaisiin olla törmäämättäkin, sillä termi on monella tapa kehno kuvaus ilmiölle, josta se yrittää kertoa. Ensinnäkin ”piilottamisesta” puhuminen viittaa tahallisuuteen. Yleensä autistisessa maskaamisessa ei ole kyse tahallisuudesta, tai ainakaan aidosta valinnasta. Autismityyppisen erilaisuuden esiintuominen on yhteiskunnassamme sanktioitu paikoitellen hyvinkin vahvasti, mikä tarkoittaa, että maskaamiseen painostetaan, ja […]

Lue lisää

Kuunnelkaa mitä minä sanon, älkää mitä minä teen.

Välini terveyskeskukseen ovat parantuneet paljon sähköisen ajanvarauksen saapumisen myötä. Verkkoasiointi on monin tavoin miellyttävämpää kuin puhelinajanvaraus. Vielä tärkeämpää on, että nykyään lääkäri saa nähdä ensimmäiseksi kirjoittamani oirekuvauksen sen sijaan, että kyselisi vaivastani vastaanotolla. Minulla oli tapana sanoa tapaamilleni ihmisille, että kirjoitan paremmin kuin puhun. Luovuin tavasta todettuani, ettei yksikään neurotyypillinen uskonut tätä evästystä, sillä suullinen […]

Lue lisää

Nentismi autistien tukipalveluissa

Muokkaus: Tässä kirjoituksessa käytettiin alunperin termiä ”ableismi”. Kaiao kuitenkin pyrkii puhumaan autismista parhain mahdollisin termein. Ableismin neurovähemmistöön kohdistuva muoto on nentismi. Muokkauksessa artikkelin termi ”ableismi on muutettu nentismiksi, ja lisäksi termien ero on selitetty. Kuten kaikki autistien kanssa työskentelevät jo varmasti tietävätkin, ableismiksi kutsutaan syrjintää, jossa ihmisiä syrjitään ja pidetään vähempiarvoisina vammaisuuden perusteella. Neurovähemmistöön kohdistuu […]

Lue lisää

Autismi on kirjo, ei jana

Yksi suurimmista autismiin liittyvistä väärinymmärryksistä on autismin ymmärtäminen janana, jolle ihmiset asettuvat toimintakyvyn mukaan. Toisessa päässä ovat ”erikoiset tyypit”, toisessa kehitysvammaiset autistit. Yhteistä ryhmille on se, että lineaarinen näkemys autismikirjosta on molemmille vahingollinen. Se himmentää sitä tosiasiaa, että myös huippuälykkäät ja ”hyvin toimintakykyiset” autistit tarvitsevat joissakin asioissa tukea. Älyllä ja osaamisella ei paljon kompensoida esimerkiksi […]

Lue lisää

Kaaoksen kaunista musiikkia

Viime viikon blogipostauksessa tulin ohimennen maininneeksi, että aistiherkkyyteen -myös siihen kamalaan, päiväkausiksi sängyn pohjalle kaatavaan versioon- sisältyy hyviäkin puolia. Ruokaherkkyys on vain säännön vahvistava poikkeus. Tällä viikolla pääsemmekin taas palaamaan positiivisempiin tunnelmiin. Muutama vuosi takaperin kävin seikkailemassa Islannissa. Tulivuoritoimintaa! Lintuja! Toinen toistaan kauniimpia vesiputouksia joka mutkan takana! Niin, vesiputouksia. Kaikkihan me tiedämme, mitä ne ovat, […]

Lue lisää

Ruokaherkkyys, eli kun ruoka katosi maailmasta

Alkaessani tutustua syvällisemmin autismijuttuihin ja aistiherkkyyksiin opin, että on olemassa sellainenkin asia kuin ruokaherkkyys. Koska olen niitä ihmisiä, joilla isommat aistiherkkyydet tulevat kausittain tai kohtauksittain, laitoin asian korvan taakse. Ruokayliherkkyyden kerrottiin olevan maku- haju- ja tuntoaistin häiriö, jonka seurauksena ruoka ei maistu eikä tunnu siltä kuin pitäisi, mistä vuorostaan seuraa rajoittunutta ruokailua. Näin jälkiviisauden valossa […]

Lue lisää

Autismi ei ole ruma sana

Julkiautistiksi ryhdyttyäni olen saanut huomata, että ihmisten on joskus todella hankalaa suhtautua autismiin. Siis sanaan ”autismi”. Sitä yritetään korvata käyttämällä sellaisia kiertoilmaisuja kuin ”vika”, ”vamma”, ”sairaus” ja ”rajoite” -joissa on noin alkajaisiksi se vika, että ne eivät ole autismin synonyymejä, eivät sitten alkuunkaan. Seuraava kiertoilmaisujen ongelma on, että ne ovat ilmiselvän arvottavia. Voitaisiinko sopia, että […]

Lue lisää

Elämysten poluilla

Kaikki virtaa, mikään ei pysy paikallaan. Herakleitos Lenkkireittini on pysynyt samana noin viisitoista vuotta. Neurotyypillisten tuttavieni mielestä tämä on jotenkin erikoista. He vihjaavat joskus, että minun pitäisi vaihtaa välillä reittiä jotta en kyllästyisi koko lenkkeilyyn. Autismiin tutustuneet ihmiset puolestaan selittävät tällaista käyttäytymistä mielellään puhumalla turvaa tuottavista kaavamaisista rutiineista. Tässä ajatuksessa saattaa olla hitusen perää, mutta […]

Lue lisää

Mitä on autismipositiivisuus?

Autismipositiivisuus (engl.autism pride) muistuttaa kaikkia maailman muita -positiivuus ja pride-loppuisia termejä sillä lailla, ettei siinä ole kyse siitä ajatuksesta että vähemmistöön kuuluvat olisivat jotenkin muita parempia ihmisiä tai superihmisiä, jotka ansaitsevat erityistä paapomista ja jalustalle nostamista. Kysymys on siitä, että maailmassa, jossa vähemmistöön kuuluminen on lähtökohtaisesti stigmatisoitua, epänormaalia, ei-toivottavaa, arveluttavaa ja hävettävää, yhdenvertaiseen ja tasapainoiseen […]

Lue lisää