Toimintakykyä tukeva käyttäytyminen

Autismityypillistä käyttäytymistä kuvataan usein rajoittuneeksi ja jäykäksi, jopa pakonomaiseksi. Tämä valaisee hyvin sitä, miten autismi voi näyttää ulospäin aivan toisenlaiselta kuin se tuntuu ihmisestä itsestään. En ole tavannut tähän mennessä vielä yhtään autistia, joka kuvailisi autistista käyttäytymistään, rakkaita rutiinejaan tai vaalimaansa järjestystä näin kielteisesti. Kyseessä on selkeä valtaväestön harhaluulo, jonka hiljaisena taustaoletuksena on ajatus siitä, […]

Lue lisää

Entä jos elämäsi rakkaus olisi autisti?

Tämä kirjoitus on vastineeni Helsingin Sanomien vastajulkaistuun* juttuun autismista. Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi (pikatesti: korvaa jutun autismi/autisti -sana sanalla romani tai juutalainen ja katso, miltä näyttää.) Asiaan kuuluu, että jutun autisti oli se, joka kehdattiin kuvailla empatiaa vailla olevaksi. Aasientuntijana […]

Lue lisää

Intensiiviset sisämaailmamme

Silloin kun autisteja ei syytetä tunteettomiksi ja ”robottimaisiksi” johtuen siitä että hiljainen tai epätavanomainen kehonkielemme on erehdytty tulkitsemaan emotionaalisen kapasiteetin puutteeksi, meitä syytetään helposti siitä että olemme jotenkin liikaa. Liian intensiivisiä. Liian keskittyneitä erityismielenkiinnon kohteisiimme. Liian perinpohjaisia. Liian innokkaita puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Mielipiteemme ovat liian vahvoja, ja olemme ylipäätään jotenkin raskaita. Joskus […]

Lue lisää

Miksi jotkut autistit välttävät katsekontaktia?

Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]

Lue lisää

Pehmeässä ajassa

Takiwatanga*, autistinen todellisuus, on lempeä maailma. Täällä jopa aika on pehmeää. Ajan nuoli tietysti tunnetaan täällä siinä missä neurotyypillisessäkin maailmassa -se syntyy entropiasta. Mutta siltä osin kuin nykyfysiikka sallii variaatiot ajan kokemisessa -eli yllättävänkin paljon- , neurotyypillisessä ja autistisessa aikakokemuksessa vaikuttaa olevan muutama huomionarvoinen ero. Patologisoituneessa kielenkäytössä näitä eroja on perinteisesti kuvattu esimerkiksi ”vaikeudeksi suunnitella […]

Lue lisää

Blogivieras: Autistiystävällinen joulu

Jos joulunalusaika ja joulunpyhät ovat neurotyypillisellekin helposti kuormittavaa aikaa, niin autisteihin tämä pätee helposti moninkertaisesti. Autistiäiti Riina Vallin kokosi listan hyviä vinkkejä autistiystävälliseen joulunviettoon. Jokainen autisti ja jokainen perhe ovat omanlaisiaan, mutta jos jokin tuntuu tuottavan pulmia, syyt löytyvät todennäköisesti liiallisen kuormittavuuden suunnalta. Kaiao kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa […]

Lue lisää

Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Autismin tuntevat parhaiten autistit itse

Niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin autismikeskustelussa erottuu kiintoisa kaava: autismista puhuttaessa autistit ovat sivuosassa. Asiantuntijoiksi nostetaan neurotyypilliset, ja usein myös autismiymmärrystä edustamaan pääsevät neurotyypilliset. Syitä siihen, miksi näin on, on monia, ja ne ovat kaikki huonoja. Ilmeisin syy on ennakkoluulo siitä, etteivät autistit voi puhua omasta puolestaan. Tai jos joku osaakin puhua, hänen kokemuksensa on väistämättä […]

Lue lisää

Autismin demonisointi johtaa autistien epäinhimillistämiseen

Yleinen ja autisteille paljon vaikeuksia aiheuttava enemmistön ennakkoluulo on, että olemme ikäviä, huonosti käyttäytyviä, rasittavia ja ärsyttäviä persoonia. Moni uskoo, että meistä on vaikea pitää ja että meitä on melkein mahdotonta rakastaa. Tieto siitä, että meistä ajatellaan näin, laittaa autistit hankalaan rakoon. Joudumme puntaroimaan, kerrommeko olevamme autisteja ja otamme sen myötä harteillemme ennakkoluulojen painon vai […]

Lue lisää

3 hyödyllistä kysymystä luotettavan autismiosaamisen tunnistamiseen

Autismista on nykyään saatavilla suhteellisen paljon informaatiota suhteellisen helposti. Ongelmana on tiedon laatu. Liikkeellä on paljon informaatiota -mukaanlukien akateemista tutkimusta- joka kertoo enemmän liikkeellelaskijoidensa ennakkoluuloista ja tulkinnoista kuin autismin todellisuudesta. Osa tästä informaatiosta perustelee toimintaa, joka on autisteille suoranaista kärsimystä aiheuttavaa tai muuten eettisesti ongelmallista. Mutta miten voimme erottaa luotettavan tiedon informaatiohötön ja suoranaisen disinformaation […]

Lue lisää