Son lei ábi čábbodat Gáddeguoras gilddii Vahágis gáiddai fávlái iige gáddái boahtán šat. áhpi, go áhpi, áhpi. Olmmoš gal lea áhpi. Das ii geahči lea. Áhpi/ Sofia Jannok Tänään 10.9. vietetään itsemurhien ehkäisypäivää. Autistien itsemurhakuolleisuus on moninkertaista valtaväestöön nähden. Tutkimustiedon mukaan riskiä lisäävät edelleen myöhäinen tunnistaminen, nais- tai muunsukupuolisuus, oheisdiagnoosit (masennus ja ahdistus ovat selvästi […]
”Autismi ei oikeuta huonoa käytöstä.” -kansanviisaus- ”Selityksen erityisyydelleen saatuaan jotkut heittäytyvät autismiin. Että nyt saankin olla vain niin autistinen kuin olen, ja muiden pitää ymmärtää.”. (HS 3.5.2023) Tällaisia heittoja on lennellyt voikukanhaituvien ja koivunsiementen seassa viime aikoina. Taitaa olla aika pohtia hieman tarkemmin huonon käytöksen käsitettä. Se kun on toivottavasti meillä kaikilla lähtökohtaisesti vältettävien asioiden […]
Neurovähemmistön lasten rasittavuudesta on nykyään ihan poliittisesti korrektia avautua julkisuuteen. Niin tekeminen kuulemma peräti auttaa ymmärtämään perheiden haasteita, saamaan apua ja edistää vanhempien jaksamista. Vähän lapsen kustannuksella, mutta tarkoitus pyhittää ja niin edelleen. En sano, etteikö enemmistöön kuuluvalla vanhemmalla voisi olla rankkaa. Mutta sanon, että enemmistöön identifioituvat voisivat vähän miettiä empatian ja lapsen kenkiin asettumisen […]
Moni autisti on kritisoinut Kirjolla-sarjaa sen ilmestymisestä lähtien. Itse en ole ehtinyt työkiireiltä siihen juuri osallistua. Korjataan tämä puute nyt. Vähemmistön jäsenten sarjasta antama perusteltu kritiikkihän ei estänyt sarjan tuottajia pokkaamasta Vuoden viestintäteko-palkintoa. Se ei estänyt Yleä ja sarjan tekijöitä hehkuttamasta sarjaa ”autismitietoisuuden levittäjänä” ja ”yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä” sellaisella innolla, että realitykin vaihtui lennosta dokumentiksi […]
Tämä kirjoitus on vastineeni Helsingin Sanomien vastajulkaistuun* juttuun autismista. Juttuun oli niputettu vanhentunutta ja virheellistä tietoa, hirvittävää ennakkoluuloisuutta, nentismiä ja syrjintää niin että kokonaisuuden voi helposti laskea vihapuheeksi (pikatesti: korvaa jutun autismi/autisti -sana sanalla romani tai juutalainen ja katso, miltä näyttää.) Asiaan kuuluu, että jutun autisti oli se, joka kehdattiin kuvailla empatiaa vailla olevaksi. Aasientuntijana […]
“Mitä vikaa on autismin ymmärtämisessä vammaisuutena?” Tämä on hyvä ja yleinen kysymys! Monet autistitkin kokevat olevansa vammaisia ja osa vammaisyhteisöä. He eivät ole myöskään väärässä, jo siksikin, että autismipiirteet ja olosuhteet, joissa autistiset ihmiset elävät ovat hyvin vaihtelevia. On vain luonnollista, että se näkyy eletyssä kokemuksessa. Toiset, itseni mukaan lukien, ajattelevat että asia on paljon […]
Silloin kun autisteja ei syytetä tunteettomiksi ja ”robottimaisiksi” johtuen siitä että hiljainen tai epätavanomainen kehonkielemme on erehdytty tulkitsemaan emotionaalisen kapasiteetin puutteeksi, meitä syytetään helposti siitä että olemme jotenkin liikaa. Liian intensiivisiä. Liian keskittyneitä erityismielenkiinnon kohteisiimme. Liian perinpohjaisia. Liian innokkaita puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Mielipiteemme ovat liian vahvoja, ja olemme ylipäätään jotenkin raskaita. Joskus […]
Tunteiden kanssa kamppaileminen on inhimillistä. Kamppaileminen vahvojen mutta epämääräisten, outojen ja vaikeasti sanoitettavien tunteiden kanssa on autismityypillistä. Koemme usein tuntevamme jotenkin väärin ja tavalla, jota muut eivät ymmärtäisi. Huolelle on hyvät syyt. Monet uskovat edelleen, että autistit ovat tunnevammaisia jotka eivät koe tunteita, tai ainakaan syviä tunteita. Myyttiin autistien kyvyttömyydestä rakastaa törmää yhä surullisen usein. […]
Kävin kirjoittamassa vierailupostauksen monimuotoisuuden merkityksestä sosiaalisen ekologian näkökulmasta EBENin blogissa. Tässä linkki, olkaa hyvät! https://www.eben-net.fi/blogi/sosiaalisen-ekologian-nakokulma-mon/
Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]