Intensiiviset sisämaailmamme

Silloin kun autisteja ei syytetä tunteettomiksi ja ”robottimaisiksi” johtuen siitä että hiljainen tai epätavanomainen kehonkielemme on erehdytty tulkitsemaan emotionaalisen kapasiteetin puutteeksi, meitä syytetään helposti siitä että olemme jotenkin liikaa. Liian intensiivisiä. Liian keskittyneitä erityismielenkiinnon kohteisiimme. Liian perinpohjaisia. Liian innokkaita puolustamaan sitä mikä on meille tärkeää. Mielipiteemme ovat liian vahvoja, ja olemme ylipäätään jotenkin raskaita. Joskus […]

Lue lisää

Kesyyntyvä kaaos

Tunteiden kanssa kamppaileminen on inhimillistä. Kamppaileminen vahvojen mutta epämääräisten, outojen ja vaikeasti sanoitettavien tunteiden kanssa on autismityypillistä. Koemme usein tuntevamme jotenkin väärin ja tavalla, jota muut eivät ymmärtäisi. Huolelle on hyvät syyt. Monet uskovat edelleen, että autistit ovat tunnevammaisia jotka eivät koe tunteita, tai ainakaan syviä tunteita. Myyttiin autistien kyvyttömyydestä rakastaa törmää yhä surullisen usein. […]

Lue lisää

Vieraskirjoitus EBENin blogissa

Kävin kirjoittamassa vierailupostauksen monimuotoisuuden merkityksestä sosiaalisen ekologian näkökulmasta EBENin blogissa. Tässä linkki, olkaa hyvät! https://www.eben-net.fi/blogi/sosiaalisen-ekologian-nakokulma-mon/

Lue lisää

Miksi jotkut autistit välttävät katsekontaktia?

Katsekontaktista -tai siitä etteivät kaikki sitä ota- tehdään mediassa toisinaan hämmentävän iso numero. On ilmeisesti aivan poliittisesti korrektia syrjiä niitä jotka eivät katsekontaktia ota, ja paimentaa kansaa katsekontaktiin suorasanaisesti. Miksi niin pitää edes tehdä, jos se on niin mahdottoman luontevaa? Katsekontaktin puutteeseen kohdistuva syrjintä ja ennakkoluuloisuus on tyypillinen esimerkki autistien kohtaamasta syrjinnästä. Vaikka moni ymmärtää, […]

Lue lisää

Pehmeässä ajassa

Takiwatanga*, autistinen todellisuus, on lempeä maailma. Täällä jopa aika on pehmeää. Ajan nuoli tietysti tunnetaan täällä siinä missä neurotyypillisessäkin maailmassa -se syntyy entropiasta. Mutta siltä osin kuin nykyfysiikka sallii variaatiot ajan kokemisessa -eli yllättävänkin paljon- , neurotyypillisessä ja autistisessa aikakokemuksessa vaikuttaa olevan muutama huomionarvoinen ero. Patologisoituneessa kielenkäytössä näitä eroja on perinteisesti kuvattu esimerkiksi ”vaikeudeksi suunnitella […]

Lue lisää

Blogivieras: Autistiystävällinen joulu

Jos joulunalusaika ja joulunpyhät ovat neurotyypillisellekin helposti kuormittavaa aikaa, niin autisteihin tämä pätee helposti moninkertaisesti. Autistiäiti Riina Vallin kokosi listan hyviä vinkkejä autistiystävälliseen joulunviettoon. Jokainen autisti ja jokainen perhe ovat omanlaisiaan, mutta jos jokin tuntuu tuottavan pulmia, syyt löytyvät todennäköisesti liiallisen kuormittavuuden suunnalta. Kaiao kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa […]

Lue lisää

Autismi ei ole neuropsykiatrinen haaste

Mediassa on näköjään tullut tavaksi vältellä A-sanoja käyttämällä termiä ”neuropsykiatrinen haaste/vaikeus/pulma”. Ilmeisesti ajatellaan, että se kuulostaa ystävällisemmälle kuin kehityshäiriöstä puhuminen. Se ajatus on kyllä jäänyt puolitiehen. Esimerkiksi autismi ei ole haaste, pulma eikä vaikeus yhtään sen enempää kuin se on sairaus, vamma tai vika. Kun autismiin viitataan ”haasteena”, se kehystetään edelleen kielteisen kautta eikä kukaan […]

Lue lisää

Kolme ennakkoluuloa autismista, kumottuna

Elon Muskin Twitter-kauppojen ympärillä pyörivä draama herättää keskustelua siitä, kuinka paljon ihmisen huonoa tai käsittämätöntä ja poukkoilevaa käytöstä voi selittää hänen autismillaan. Lyhyt vastaus: ei sen enempää kuin neurotyypillisyys selittää neurotyypillisen henkilön huonoa käytöstä. Muun väittäminen on nentismiä. Erityisen inha tämä nimenomainen nentismin laji on yleisyytensä takia. Ei voida sanoa, että nentististen asenteiden kupliminen pintaan […]

Lue lisää

Suomen Autismikirjon Yhdistys esittää: Autismin ja neurokirjon uusi, syrjimätön sanasto

Suomen Autismikirjon Yhdistys on julkaissut syrjimättömän sanaston. Projektin tavoitteena oli luoda termistö, joka kuvaisi neurokirjoa ja autismia sekä autistien ja neurokirjolaisten kokemusmaailmaa yhdenvertaisesti, kunnioittavasti ja tarkasti -niin, miten ihmiset haluavat itsestään puhuttavan. Moni on kokenut aikaisemmin käytössä olleen medikaalisen sanaston asenteelliseksi, syrjiväksi ja jopa harhaanjohtavaksi. Tarve uudistustyölle oli ilmeinen. Kaiaolla oli ilo ja kunnia tarjota […]

Lue lisää

Miten kertoa tuttavalleni kohteliaasti, että arvelen hänen olevan autisti?

Sain lukijapalautteena tällaisen kysymyksen, jossa oli ainesta blogipostaukseksi. ”Ystäväni/työkaverini/tapaamani ihminen N näyttää olevan ilmiselvä autisti, ja koska itse olen hyötynyt paljon siitä, että sain tietää olevani autisti, mietin voisiko N myös hyötyä tällaisesta tiedosta. Miten voisin tungettelematta ja muutenkin eettisesti ja kunnioittavasti ja asiallisesti ottaa asian esille?” Tämä onkin hyvä kysymys. Autistit ovat prosenteissa mitattavan […]

Lue lisää