Kaaoksen kaunista musiikkia

Viime viikon blogipostauksessa tulin ohimennen maininneeksi, että aistiherkkyyteen -myös siihen kamalaan, päiväkausiksi sängyn pohjalle kaatavaan versioon- sisältyy hyviäkin puolia. Ruokaherkkyys on vain säännön vahvistava poikkeus. Tällä viikolla pääsemmekin taas palaamaan positiivisempiin tunnelmiin.

Muutama vuosi takaperin kävin seikkailemassa Islannissa. Tulivuoritoimintaa! Lintuja! Toinen toistaan kauniimpia vesiputouksia joka mutkan takana! Niin, vesiputouksia. Kaikkihan me tiedämme, mitä ne ovat, riippumatta siitä, olemmeko itse sellaista luonnossa nähneet. Vesiputous on kaunis luonnonmuodostelma, josta saa vaikka hyvän taustan selfieitä varten.

Pahaa-aavistamatta siis lähestyin jälleen yhtä. Kohina yltyi vaimeasta pauhaavaksi…kunnes *pim* aivoissani petti filtteri niin, että kuuloherkkyyden alalajina tunnettu filtteröinnin häiriö aktivoitui. Kohina oli tiessään. Sen sijaan, kuulin kallionreunaman saavuttavan joen hajoavan miljooniksi pieniksi pisaroiksi ja roiskeiksi, joista jokainen kulki matkan alas ainutlaatuista reittiään, yksilönä kunnes ne saapuivat pohjalle, palatakseen -ehkä pompun tai parin- kautta takaisin osaksi matkaansa jatkavaa jokea.

Se kuulosti orkesterilta jossa oli vain yksi soitin mutta lukemattomia soittajia, joista jokainen tapaili eri kappaletta. Ja kyllä, siinä oli aivan liikaa informaatiota ihmistietoisuuden prosessointikapasiteettiin nähden. Ei ihme, että seuraavat pari päivää kuluivat minulta unten mailla toipuen elämyksestä, eikä varmaan sekään, että nykyään suhtaudun vesiputouksiin terveellä varovaisuudella. Tyydyn ihailemaan niitä suosiolla korvatulpat päässä turvallisen etäisyyden päästä.

Ajattelunojatuolista käsin päällimäisenä muistoni elämyksestä ei kuitenkaan ole sen fyysinen rankkuus.Toettuani akuutista kuormituskohtauksesta nimittäin huomasin, että ymmärrykseni vesiputousten olemuksesta oli perustavasti muuttunut. Siinä missä ennen oli ”nätti maisema”, on nyt lukemattomien pienten tarinoiden tapahtumapaikka. Tiedän kohinaan kätkeytyvän kaaoksen kaunista musiikkia. Maailmastani oli tullut syvempi, rikkaampi ja kauniimpi, ja ymmärsin kokeneeni hetkellisesti todellisuuden sellaisesta näkökulmasta joka vain harvoilla on mahdollista suoraan kokea.

Ymmärsin myös, miten typerää on puhua tällaisista kokemuksista ”aistiyliherkkyytenä” tai edes ”häiriönä”. Aivan kuin yleinen tapa kokea maailma olisi oikea, jopa siihen pisteeseen asti, että kyky kokea toisin tulisi poistaa. Aivan kuin ihmisyydellä voisi mennä jotenkin paremmin, jos keskuudessamme ei olisi ketään havaitsemassa rikkautta arkisen ja monimutkaisuutta tavanomaisen alla.

Mitä enemmän asiaa ajattelen, sitä enemmän minusta tuntuu, että kokemani fyysinen ylikuormittuminen oli varsin käypä hinta etuoikeudesta kantaa loppuikäni mukanani kaikkien löytämieni vesipisaroiden tarinoita osana suoraan havaintoon perustuvaa käsitystäni siitä, mikä on vesiputous.

Autismin käsittäminen vain toimintakyky- ja pärjäämiskysymyksinä on kokonaisen maailmassaolemisen tavan pahoinpitelemistä, sellaisen tavan jolla on kaikki mahdollisuudet rikastuttaa ihmisyyttä ja viedä inhimillinen ymmärrys siitä mikä on tämä universumi johon olemme heränneet, paikkoihin, joihin se ei neurotyypillisten voimin yllä.

Tuen tarpeen, toimintakyvyn ja sen sellaisen arvioiminen on toki toisinaan myös hyvin hyödyllistä, mutta autismin ”vaikeuden” tai ”syvyyden” arvottaminen sen kautta on ymmärtämättömyyttä. Poikkeavien kokemusten kehystäminen häiriöiksi on paitsi ableistista ja arroganttia, myös sokeutta todellisuuden rikkaudelle.

Riippumatta siitä kuinka toiminta- ja ilmaisukykyisiä neurotyypillisestä näkökulmasta olemme tai emme ole, jokainen maailman autisti on saanut syntymälahjakseen näköalapaikan sellaisessa todellisuudessa, jossa läsnä oleminen on ihmiskunnan parhaita mahdollisuuksia kehittää ymmärrystään -siinä tapauksessa että tähän mahdollisuuteen haluttaisiin tarttua.

Kaiao tarjoaa autismiymmärrystä monipuolisten koulutus- ja konsulttipalveluiden muodossa. Ota yhteyttä saara.reiman@kaiao.fi, niin jutellaan siitä mitä voisin tehdä organisaatiosi hyväksi!